sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Tove Jansson: tee työtä ja rakasta. Lovable Tove Jansson


Viime vuoden puolella ilmestyi Tuula Karjalaisen kirjoittamana Tove Jansson- Tee Työtä ja Rakasta, niminen elämänkerta. Juuri parahiksi juhlistamaan Tove Janssonin 100v juhlaa. Kirja on ulkonäöltään houkuttelevan kaunis: kannessa tulevaisuuttaan tähyilee nuoren taitelijan tarmoa uhkuva Tove. Kuva on oikea valinta kanneksi, sillä se on mielestäni harvemmin nähty kuva Tovesta. Kuvan katse suuntautuu vasemmalle, jossa kirjan selkämyksesta takakanteen piirtyy Muumihahmojen esiinmarssi iloisen värikkäänä satumaailmana. Kirjan kansi on mielestäni todella onnistunut: nuoren taiteiljan katseessa on jo tulevaisuuden työt ja läpimurrot- sen kertoo silmät ja kaukaisuuteen tähyävä katse joka kohtaa muumimaailman. 

Tuula Karjalaisen kirjoittama kirja huokuu jotenkin intiimiä tunnelmaa, se on sujuva yhdistelmä ajankuvaa, Toven omia elämänkokemuksia ja töitä. Yksityiselämääkin. Ajoittain kirjaa lukiessa melkein voi sielunsa silmin nähdä Toven puuhailevan ateljeessaan, välillä taas tuntuu kuin lukisi Toven omia muistiinpanoja, jotka hän on jättänyt lojumaan pöydälle- jossain pöydänkulmalla savuaa yksinäinen tupakannatsa.  Karjalainen onnistuu solmimaan Toven varsin mittavan elämäntyön, ajankuvan ja yksityiselämän samaan voikukkaseppeleeseen poimimalla faktoja, ja höystämään ne elinvoimaiseksi tarinaksi, joka ei saa lukijaa pitkästymään. Tuon voikukkaseppeleen Karjalainen ojentaa ilahtuneelle lukijalle. Koska kirja käsittelee monia ihmiselämään kuuluvia puolia, löytää varmasti moni lukija yleisellä tasolla samaistumispintaa Toven elämänpoluilta. Toven elämän teemat ovat kuin muumikirjojenkin yleisiä teemoja: toiseus, hyväksyntä, ystävyys, erilaiset persoonat, onnistuminen ja epäonnistuminen.. Punaisena lankana on kaikesta huolimatta hyväksyvä ja lämmin suhde elämään.

Kirjan kuvituksena Karjalainen esittelee jotenkin tuoreesti Toven piirrokset, luonnokset, tilateokset ja maalaukset. Pidän valtavasti luonnoksista. Luonnoksissa viivat hakevat toisiaan, yksittäiset kynän syöksyjäljet löytävät toisensa ja hahmo saa muodon. Luonnoksissa on se mielenkiintoinen puoli, että ne sisältävät monta mahdollisuutta mihin suuntaan taiteilija on voinut muovailla hahmon olemusta. Kirjassa käydään läpi myös Toven kirjallista tuotantoa. Eritoten muumikirjojen hahmoja ja vanhan ihmisen elämää kuvaavat luvut Karjalainen on kirjoittanut upeasti, niissä tulee ilmi Toven uran ja elämän kipupisteitä ja niiden heijastumista kirjalliseen tuotantoon. Tove käsittelee teoksissaan juuri ikääntymistä todella hienovaraisen tarkalla otteella. Karjalainen yhdistelee Toven elämän ja tuotannon välisiä samaistumispintoja, mutta silti lukijalle jää myös oivaltamisen riemua.

Tovesta on kirjoitettu monia teoksia, mutta Tuula Karjalaisen teos on mielestäni niin vahva, että se on parhaimpien joukossa. Jos pitäisi suositella jollekulle vain yhtä tai kahta Tove Janssonin elämäkertaa, niin tämä kirja olisi suositteluissa. Se ei tarjoile aivan kaikkea mikä liittyy Toven elämään tai tuotantoon mutta teos esittelee kattavasti Toven elämäntyön eri osa-alueet. Karjalainen käyttää kirjassa sanoja niin, että välillä tuntuu kuin lukisi Toven omien ajatusten hahtuvia jotka on jääneet leijumaan töidensä ympärille. Mielestäni taide jos mikä jättää tekijästään jäljen. Kirjassa on myös selvitymistarinan makua: Tove, kuten jokainen meistä on kohdannut elämänsä aikana monille meistä tuttuja vaikeuksia jotka kukin kokee omalla tavallaan. On kannustavaa miten Tove on sinnikkäästi yrittänyt eteenpäin, ajoittaisista takaiskuista huolimatta. Tove ikäänkuin jätti kirjallisen ja taiteellisen lahjansa lisäksi perinnöksi jälkipolville oman elämänsä kokonaisteoksen.



Olen lukenut monia, eli suunnilleen lähes kaikki Tove Janssonista kertovat elämäkerrat. Sama pätee myös Tove Janssonin omaan tuotantoon, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olen lukenut nekin kaikki: sekalaisessa joukossa kesäkirja, kuuntelija ynnä muut. Muumit tietenkin myös, ne tosin aina yhä uudelleen. Oma henkilökohtainen murheeni on, että vaikka aloitin kirjoittamaan Tovelle aikoinani useankin kirje-hahmotelman, en niitä koskaan hänelle lähettänyt. Tuntui, ettei halunnut vaivata taiteilijaa työssään. Myöhemmin tiesinkin että Tove olikin varsin suuren kirjetulvan kohteena. Silti ajatus siitä, että Tove olisi pitänyt kirjeestäni elää vahvana tunteena. Toven töistä saa jotenkin kummallisella tavalla lohtua ja tässä ajatuksessa en varmasti ole yksin. Toven työt puhuttelevat tulevaisuudessakin, ne ovat ajattomia ja varsinkin Muumikirjat tarjoavat niin monenlaista kosketuspintaa elämiseen, että ne löytävät aina uusia lukijoita.

Huomasin että tämä Tee työtä ja rakasta-kirja aikaansaa jotenkin levollisen tunteen. Kirjan viimeisen sivun käännyttyä mielen valtaa tunne, joka on yhtäaikaa täyteläinen ja tyhjä. Niin aina hyvän lukukokemuksen kohdalla, sitä pyörittelee kirjaa vielä hetken käsissään: tuntee laadukkaan paperin ja kansien materiaalin hyppysissään, katselee sinistä taivaanrantaa jossa hiljalleen purkautuu tulivuori sateenkaaren alla ja katsoo hiljaisena kannen taiteilijaa. Hiljentyy eletyn elämän äärelle. Halusin kaivaa tuossa jälkimainingissa esiin Muumilaakson marraskuun ja viivähtää vielä hetken muumilaaksomaisessa tunnelmassa. Kiitos Tove kaikesta <3

Kaipuuta Toven maailmaan helpottaa myös Ateneumin tuleva näyttely, jonka on kuratoinut Tuula Karjalainen. Tämä on näyttely, joka on nähtävä.

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantamolta. 
Tuula Karjalainen: Tove jansson rakasta ja tee työtä, kustantaja: Tammi, Kansi: Timo Numminen


Last year, there were published a biography about Tove Jansson´s life and art, written by Tuula Karjalainen. Just perfect timing for honoring the Tove´s 100th anniversary.  How many my of my lovely readers are know about Tove Jansson? I bet many. Tove Jansson is one of those artists and writers who had the most biggest influence of my life. There are some biographies published about Tove Jansson- but now i read this  newest one written by Tuula Karjalainen, and i must say this one is perhaps the best one ever written that i have read.. and i have read almost anything about Tove including books authored by Tove itself. I hope this book from Tuula Karjalainen will be published in other countries too. Karjalainen has written this book in so tender and intimate way, creating a book that is very beautiful inside and out. Tove Jansson were a very productive in her life: paintings, art, books, Moomin valley and Moomin cartoons and everything. I highly recommend to read this book if this will be translated, Tove Jansson´s world is so unique and comfort so everyone can found there consolation. This spring there will be Tove Jansson´s 100th birthday exhibition in Ateneum organized by Tuula Karjalainen, a exhibition that is must see!

Mukavaa viikkoa sinulle- Rakasta kaikkea mitä teet.
Have a nice week- love anything that you do. 

tiistai 18. helmikuuta 2014

Vähän kirjoista. About meaningfull books.


Luin tässä kuluneen viime vuoden aikana kosolti ns. Itsensäkehittämisen kirjallisuutta, etsin samalla suuntaa elämälleni ja vahvistusta sille, että olenko oikealla polulla ylipätään kaiken suhteen. Kirjoista löytyi niitä ahaa-elämyksiä jotka avasivat polkuja uuteen.  Jossain välissä minulta kyseltiinkin kirjavinkkiä, että mitä sitä sitten kannattaisi lukea. Nyt tässä onkin pienimuotoinen kooste niistä kirjoista, joista itse pidin ja jotka ovat helposti lähestyttäviä. Näissä kaikissa oli mukaansatempaavia ajatuksia joita jää  muhimaan.. Nämä listatut kirjat tarjoilevat ajateltavaa sujuvasti kirjoitettuna, menevät helposti iltalukemisena. (ei ole maksettu mainos vaan inspiraatioinnoitus)

Mun pieni hyvän olon kirjavinkkilista on tässä:

-Julia Cameron: Tie luovuuteen. Aivan mahtava! Tämän kirjan jälkeen olin aivan vakuuttunut siitä että nyt alkaa taiteilijaelämä. Suosittelen kaikille, antaa inspiraatiota. Luin tätä kirjaa samaan aikaan Hannu-Pekka Björkmanin kirjojen: Valkoista valoa ja " Kadonneet askeleet" kanssa ja lukukokemus oli unohtumaton yhdistelmä näitä ja riippumattoa.

- Ekhart Tollen kirjat: Uusi maa. Itse pidin eniten Tollen tuotannosta juuri Uusi maa- teoksesta, ja olenkin sitä vinkannut ahkerasti sitä tarvitseville.

-Judith Orloffin kirjoja voin suositella. Ainakin kirjat: Myönteinen energia ja Emotionaalinen vapaus noista kahdesta Myönteinen energia oli mieleinen ja jälkimmäiseen tartuin aivan urheilumielellä ja kyllä pidin siitäkin.

-Sekalainen kirjojen joukko yrttilääkintää kuten Virpi Raipala-Cormierin kirjat

-Kiinalaista lääketiedettä käsittelevä Denise Vinokurin kirjan hankin myös, se oli helposti lähestyttävä mutta sopivan tarkka perusteos näin "vasta-alkajankin" makuun.

-Rhonda Byrnen kirjat, sitaattien ja pienen taikahippusen takia- anakin Voima ja Salaisuus, myös Taikavoima oli ihan mielenkiintoinen.

Olen huomannut, että se kirja kyllä tulee luo jolle on tarvetta juuri sillä hetkellä. Itse tarrauduin yhteen vinkkinä saatuun kirjaan ja se sitten avasi polun näille muille kirjoille. Nyt on vielä hyviä harmaita päiviä lueskella ennen kevätpuuhien koittamista.. ehkäpä näistä jokin on tarkoitettu juuri sinulle :) 
Millainen olisi sinun hyvän olon kirjavinkkilistasi? 




I read a lot of meaningful books last year, as some of you may have noticed. Then i was asked to advice: what to read? So here are my little tiny list of meaningful books that i like to recoment if you are looking for something thoughtful to read.. 

- Julia Cameron: Artist´s Way. A classic i would say, after read this one i was very convenient about starting to make some art. And in matter of fact, i did. But its still in progress. 

-Ekhart Tolle: New Eart. This is perhaps the best one i think, i have recommend this also from my friends if they were asking something meaningful to read. 

-Judith Orloff: Positive energy. A very good one! 

-Rhonda Byrne´s books are also worth of looking at.

What would be your best reading tip? :)


Be like flower: open your blossom fearlessly, reach to the sun and enjoy your week! 

Ota oppia kukista: avaa lehtesi täyteen kukkaan, kurkota kohti aurinkoa ja nauti viikostasi!

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ystävänpäivä terkut. Valentine wishes.


Illan hämyssä omenatkin iskevät silmää. Oli todella pitkä päivä ja mua melkein harmitti jo kun ei aiemmin ollut mielessä mitään kivaa teille ihanuuksille tämän ystävänpäivän kunniaksi. Sitten aloin tehdä omenajälkiruokaa ja sainkin idean että tässähän nämä on: omenaystävät. Nämä kaksi omppua ja minä tykätään teistä kaikista :) <3

In the shade of the cosy evening even apples winks the eye. I had a very long day and i was exhausted when coming back to home- and suffering that i didnt have any idea to wish a happy valentines day whit you all wonderful peoples out there- but then it hit me: i have two apple that were planning to take trip to dessert -land and here those are two apple friends and me saying we like all of you out there :) <3


Ihanaa ystävänpäivää teille muruset. 
Olkoon jokainen päivä ystäviä täynnä.
*
Have a wonderful Valentine, 
may all your days be filled whit friends. 


Whit lots of love and xoxoxo

maanantai 3. helmikuuta 2014

Black in white


Teki mieli jotenkin mustavalkeaa tänne blogiin näin alkuviikon kunniaksi. Sunnuntai oli ihana: nukkumista pitkään, hyvää seuraa ja ruokaa. Sunnuntait ovat mukavia, ne antavat mahdollisuuden olla tekemättä mitään tai sitten käyttää päivän puuhasteluun, ystävien näkemiseen. Kaikki päivät ovat mahdollisuus. Mutta sunnuntaiden kohdalla tuo mahdollisuus on jotenkin levollisempi, sillä vaikka ei tekisi yhtään mitään ei sunnuntain tekemättämyydessä piile sitä vaaraa, että iskisi harmitus siitä että olisi pitänyt...jotakin. Sunnuntaissa ei jotenkaan luonnostaan vain ole tuota olisipitänyt-fiilistä. Katsellaan, millaisia mahdollisuuksia uusi viikko tuo mukanaan.

Kiitos muuten uusille twitter seuraajille, päivittelen sinne yhtä verkkaiseen tahtiin kuin facebookkiinkin, mutta aina yhtä ilo löytää uusia juttuja ja ihmisiä.

I found myself longing some black and white today. I have only few black and white things in my home, but some vintage Finnish items are above the first pic from the 50-60´s. Last sunday were wonderful. There is this character in sundays that is different from other days in the week: sundays dont include i have to do something- feelings. Its just seems like sundays rarely have that side, and i love that its so different from other days: they come whit possibility to do absolute nothing. Every day is possibility, so lets see what kind of things this week will make possible.

Thank you for my new twitter followers, i update it every now and than as i do my facebook site too. Its always a joy to find new people and things.



*Mahdollisuuksia täynnä olevaa viikkoa sinulle*
*Wishing you a week full of possibilities*